Pieni kukkula keskellä hyistä jäämerta. Ennen siellä oli iso saari, johon kukkula kuului ja kääpiöt ja ihmiset asustivat siellä. Kukkulalla oli pieni puu ja mökki, jossa kylän erakko asui. Kun muut kyläläiset kalastivat, erakko pysytteli mökissään.
Yhtenä päivänä sattui onnettomuus. Meren pinta nousi ja juomavesi pilaantui. Ihmiset anoivat erakkoa päästämään heidät kukkulalle, sillä siellä oli kylmä ja lunta, jota voisi sulattaa juomavedeksi. Erakko ei taipunut ihmisten pyyntöihin, sillä hän halusi elää rauhassa omassa mökissään. Häntä kiusattiin ja pidettiin outona.
Ihmiset huusivat kovaan ääneen: “Erakko erakko, tule ulos!” Kun hän raotti ovea, häntä heitettiin tomaatilla naamaan. Hänestä ei pidetty. Vaikka ihmiset miten pyysivät päästä vuorelle, erakko ei päästänyt heitä. Saari peittyi kylmään saastuneeseen veteen, ja ihmiset menivät sen mukana.
Kukkula on yhä tänäkin päivänä pystyssä keskellä hyytävää jäämerta. Siellä erakko elelee yhä edelleen ja toivoo löytävänsä ystävän, joka kunnioittaisi hänen yksityisyyttään, eikä kiusaa häntä.
Haluatko nähdä erään harvinaisen olennon, joka elää tällä saarella?