Olipa kerran satoja vuosia sitten matkamies, joka matkasi maailmaa ympäri. Matkamies oli nimeltään Frederik ja hän taivalsi viinitynnyri selässään lumisten vuorten yli valoa kohti. Frederik näki valoa pienessä vuorikylässä kaukana hänen olinpaikastaan. Kuolema ajoi mustilla hevosilla vaunuissa istuen hänen vierestään. Matkamies pyysi päästä hetkeksi kyytiin.
Kuolema suostui. “Voit tulla kyytiin nuori matkamies, mutta annathan ryypyn viiniä tynnyristäsi.”
Frederik suostui sillä ehdolla, että Kuolema antaisi hänelle lahjan.
Kuolema antoi näkymättömyysviitan ja sai ryypyn viiniä. He ajoivat hetken, kunnes Kuolema pyysi taas lisää viiniä. Frederik suostui samalla ehdolla kuin viimeksi. Kuolema antoi hänelle kivet, joita yhteen iskemällä sai kunnon ruokaa pöytään. Kuolema ja Frederik tulivat kylän luo ja ajoivat pienen köyhän talon eteen, jossa Kuolema pyysi Frederikiä odottamaan vaunuissa. Frederik odotti. Ja odotti. Ja odotti.
Mitä sen jälkeen tapahtui? Sen saat keksiä itse…
Haluatko tietää, kuka kulki vuorilla samoihin aikoihin Frederikin kanssa?