Olipa kerran kolme kaverusta Kille Kilpikonna, Meri Merihevonen ja Wille Kultakala. He tekivät kaiken yhdessä. Myös seikkailut. Kerran he menivät salaa koralliriutalle. Siellä oli haita. Kille tiesi sen, mutta ei kertonut kavereilleen. Kaverukset löysivät laivan hylyn, siellä Kille kuuli hain. Kaverukset eivät piitanneet Killen varoituksesta, koska Kille oli huijannut heitä aina.
Kaverukset tykkäsivät muistoista, joten he ottivat mukaan savipullon, joka oli Meristä tosi hieno. Killeä pelotti hirveästi, koska hän tiesi, että loppu olisi lähellä! Vaikka hän oli vasta seitsemän. Kille vakuutti kavereille, että ei huijannut, mutta Meri sanoi, ettei mene enää samaan lankaan. Wille halusi uskoa kaveriaan, mutta ei tiennyt mitä tehdä., Yhtäkkiä posliiniruukku alkoi liikkua oudosti. Killeä pelotti niin kovin, että hän piiloutui korallien taakse. Ruukku ei kuitenkaan heilunut kauaa, mutta Kille haukkoi henkeään, kun näki, että Merin ja Willen takana oli hai. Hai lähestyi Meriä hitaasti.
Kille huusi: ”Varo!”
Meri ei hievahtanutkaan vaan jatkoi päättäväisesti ruukun tarkkailua. Yhtäkkiä hai puri Meriä häntään! Meri kiljui kurkku suorana ja itki. Meri, Kille ja Wille lähtivät nopeasti kotiin. Hai ei halunnut seurata, koska tiesi, että aamu oli tulossa pian, joten ihmiset tulisivat aamu-uinnille tai kalastamaan. Meri syytti Killeä siitä, että oli vienyt kaverit koralliriutalle, eikä varoittanut haista. Kille sanoi että oli kyllä varoittanut vaikka kuinka monta kertaa, mutta Meri ei ollut uskonut. Wille huomautti, että kannattaisi katsoa taakse. Meri sanoi: ”Älä Wille sinäkin aloita.”
Mutta sitten hän näki hain heijastuvan Willen silmistä ja sanoi: ”Olet oikeassa, ehkä mieluummin lähdetään!”
Siinä samassa hai yritti purra Killeä, mutta hänellä oli hyvä kilpi. Kaverit hävisivät kuin pieru saharaan, ainakin Kille ja Meri. Wille jäi tärisemään hain eteen ja sanoi, ettei pelkää. Hai sanoi haistavansa pelon ja söi Willen. Siinä samassa Kille hyökkäsi hain kimppuun ja Meri otti kiven, ja täräytti sillä haita takaraivoon. He jäivät itkemään Willeä. Mutta äkki Wille tuli esiin hain suusta ja sanoi, ettei pelkää. Kaverit halasivat toisiaan ja olivat onnellisia
Haluatko kuulla, mitä muuta hurjaa pinnan alta löytyy?